Kauden 2014 avaus

Vihdoin ja viimein se koitti, kalastuskauden 2014 avaus. Paikkana Vuohijärvi ja ajankohta oli historiallinen eli pääsiäissunnuntai 27.4.2014. Koskaan aikaisemmin en ole yhtä aikaisin ollut uistelemassa kotoisilla järvillä. Tänä vuonna lunta ei ollut juuri nimeksikään ja Huhtikuun alkupuolen lämpimät kelit sulattivat jäät ennästystahtia.

Kauden avaus on aina mieleenpainuva hetki. Onhan se pitkän odottelun päätös ja samalla testataan että kaikki vermeet pelaa niinkuin pitääkin. Tällä kertaa vesille lähdettiin kokoonpanolla, jossa allekirjoittaneen lisäksi mukana oli Jytä, sekä Saamattomat ykkösen kippari Keke ja perämies Risto.

Aamu oli jo ehtinyt pitkälle, kun aloimme virittelemään syöttejä veteen. Keke ja Risto hoitivat toisen puolen plaanarivavat sekä takilat ja allekirjoittanut toisen puolen plaanarit. Jytä vastasi kurssista ja nopeudesta. Kesken vieheiden laskun alkoi niin ihana räikän ääni rallattaa, että ihan syke jo ehti hetkellisesti nousta, kunnes huomasimme että kyse on vain ohuesta jäälautasta, johon plaanari tarrasi kiinni. Hetken kuluttua viisi plaanaria oli kiinni samaisessa riitteessä. Onneksi tilanteesta selvittiin ilman kalustotappioita, vaikka hetken jo luulin yhden plaanarin jääneen veteen kellumaan, mutta jää se vaan teki tepposiaan, kun aurinko siihen sopivasti paistoi.

Keli oli mitä mainioin, aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja tuulta ei ollut nimeksikään. Päivä ehti kääntyä jo iltapäivän puolelle, kunnes rauhallisuuden rikkoi räikän rauhallinen pärinä. Tällä kertaa kyseessä oli ihan oikea kala. Keke kelasi tyhjät pois ja väsytteli kalan veneen perään. Valitettavasti se ei kuitenkaan täyttänyt uusia alamittoja, vaan oli arviolta noin 55cm järvilohi. Päästimme lohen jatkamaan uintia ja jatkoimme uistelua.

Iltapäivän mittaan tuuli aavistuksen nousi ja pinta alkoi väreillä ja hetkellisesti oli pientä aaltoa havaittavissa. Löysimme erittäin hyvät syöttiparvet tuulen puoleisesta penkasta, mutta kovasta yrityksestä huolimatta emme tavoittaneet jalokaloja.

Kala oli erittäin aralla päällä, joka saattoi johtua kirkkaasta kelistä. Pari kertaa huomasimme plaanarin lyhyen peruutuksen ilman että räikkä antoi minkäänlaista ääntä ja kun tarkistimme syöttejä, oli joku käynyt vetämässä koukut irti.

Myös vermeitä ylösnostaessa huomasimme muutaman räjähtäneen täyn ja koukkujen irtoamisen.

Summa summarum, munat meni pataan pääsiäissunnuntaina, mutta fiilis oli sitäkin korkeammalla, olihan kausi avattu ja keli mitä mainioin viettää päivä vesillä. Tästä se taas lähtee!

Pientä modausta, osa 2

Vielä viimeiset puuhastelut veneen kimpussa ennenkuin pääsee vesille. Edellisellä kerralla asensin LED-valot kabiiniin reunoille. Lisäsin vielä yhden noin 60cm pätkän sähkökaapin sisälle. Tämä helpottaa kummasti sulakkeiden vaihtoa ja johtojen etsimistä, jos tarve vaatii.

Seuraavana vuorossa oli tuulilasin saumojen tiivistys. Tuulilasi on alkujaan kiinnitetty U-mallisella alumiinilistalla pulpettiin. U-listan ja ikkunan välissä on luonnollises kuminen tiiviste, samoin kuin pulpetin ja U-listan välissä. Silti vettä tihkuu kovalla sadekelillä sekä pupeltille että kabiiniin, listan kiinnitysruuvien kohdalta.

Niinpä päätin tiivistää nykyisen rakenteen SikaFlexillä molemmista väleistä. Ensimmäisenä rajasin lasin reunat, jottein massa leviä ympäriinsä.

Rajaukseen käytin autojen maalaukseen tehtyä rajausteippiä, jota oli myös helppo taivuttaa kaarelle. Kun tiivistettävät alueet oli rajattu, oli kohtuu helppo pursottaa tiivistysmassa oikeaan kohtaan. Lopuksi vielä veto sormella ja tiivistys sai jäädä kuivamaan rauhassa.

 

Kun tiivistymassa oli siloiteltu, poistin varovasti teipit kaikilta pinnoilta ja homma oli siltä osin valmis. Nyt vaan toivotaan että tiivistys ajaa asian ja pitää veden lasin oikealla puolella.

Seuraavaksi moottorista vaihdettiin sytytystulpat uusiin ja ilmansuodatin pestiin.

Tulpat ostin Saksalaisesta huoltoliikkeestä, jossa ne olivat noin 60% halvemmat kuin missään Suomesta ostettaessa. Suomessa tulpista veloitetaan noin 30-40e/kpl, riippuen ostopaikasta ja alennuksista.

Moottorin ilmansuodatin on helppo irroittaa. Kotelo on kahdella 10mm pultilla kiinni ja sen jälkeen kolme ruuvia auki niin suodatin on käsillä. Tällä kertaa suodatin pestiin, kuivattiin ja asennettiin takaisin paikoilleen.

Viimeisenä oli vuorossa veneen pesu ja vahaus.

Nyt on suurin osa talven to-do listan hommista tehty ja kalastuskausi 2014 voi alkaa. Toivottavasti jo parin viikon sisällä päästään tositoimiin. Viimeisiä jäiden lähtöjä tässä odotellaan.

Pelastuspuku räätälöitynä

Reilut kymmenvuotta olen keväisin ja syksyisin vesillä liikuttaessa pukeutunut SeaFoxin kelluntahaalariin ja paukkuliiveihin. Haalari on palvellut erittäin hyvin ja kertaakaan ei ole ollut kylmä tai taskuista pulaa. Vetoketju on oikeastaan ainoa kohta, joka puvusta on antautunut vuosien varrella ja se on jo kertaalleen vaihdettu.

Toistakymmentävuotta palvellut SeaFox (vas.) kelluntahaalari.

Mielessä on kuitenkin pyörinyt ajatus kuivapuvun eli kansankielellä pelastupuvun hankkimisesta, koska kelluntahaalari ei pelasta kylmään veteen tippuessa, päinvastoin täyttyessään se voi pahimmillaan jopa nopeuttaa hengen lähtöä. Tähän mennessä pelastupuvun hankinta on kuitenkin jäänyt suunnittelu asteelle, johtuen sen suhteellisen kalliista hankintahinnasta. Nyt kuitenkin finassipuoli ratkesi kuin itsestään, kun nettifoorumilla oli myytävänä uistelukisoista voitettu Ursukin lahjakortti huomattavasti pukujen ovh hintoja edullisemmin.

Iskin tarjoukseen kiinni ja lunastin kortin itselleni. Seuraavaksi alkoi Ursuitin eri puku mallien kartoittaminen. Selailin netin palstoja läpi ja yritin muodostaa käsitystä, mitkä ovat minkäkin mallin hyvät ja huonot puolet. Mutta kuten niin monta kertaa aikaisemmin, ei nestitä se totuus selviä. Jokaisella on oma mielipide asiasta. Puolesta ja vastaan löytyy jokaisesta mallista ja kun ei tiedä ketkä kehuvat tuotteita kaupallisessa mielessä ja ketkä ihan oikeasti kokemuksien pohjalta, ei nettihavaintoihin voi liikaa luottaa.

Talviloma tuli juuri sopivasti kuvioihin, joten päätimme lähteä perheen kanssa Turkuun moikkaamaan vanhoja ystäviä ja siinä samalla käytäisi Ursukin tehtaanmyymälässä. Luulisi sieltä, jos jostain, asiantuntemusta löytyvän päätöksen teon pohjaksi.

Oletus osui oikeaan. Tehtaanmyymälässä oli erittäin asiantunteva ja palveluhenkinen henkilökunta, joka esittely eri pukumallit, kertoi niiden hyvät ja huonot puolet. He myös kyselivät käyttötarkoitusta ja uisteluolosuhteita todella tarkasti, jonka pohjalta tekivät ehdotuksen sopivimmasta puvusta. Itse olin etukäteen mielessäni ajatellut RDS:ää, mutta keskusteltuani ja kokeiltuani eri pukuja päädyin lopulta Easy -malliin. Miksi?


RDS puku oranssin värisenä ja saappailla.

Ensinnäkin halusin sellaisen mallin, jossa vetoketju on pystysuuntainen ja ulottuu aina kaulamansettiin saakka. Näin ollen esim. Operative ja SeaHorse mallit oli pois suljettu. Jäljelle jäivät Easy ja RDS. Easy puvun malli oli sellainen, joka istui kaikista parhaiten itselleni ja liikkuminen oli helppoa ja kevyttä. Kyykistyminen ja alaspäin kurottaminen onnistui helposti. Lisäksi säilytystilaa esim. puhelimelle, avaimille ym. pikkutarvikkeelle oli riittävästi, vaikkakin vähemmän kuin RDS:ssä, mutta tässä on kaksi vedenpitävää taskua, toisin kuin RDS:ssä. Yksi suurimmista eduista verrattuna RDS:ään oli korkea kaulus, joka suojaa tuulelta ja viimalta. RDS:ssä on puolestaan huppu, mutta se on ohut ja hankala laittaa, jos pidät vaikkapa lippistä tai paksumpaa pipoa päässä. RDS on vakiona saappailla, tosin halutessaan sen saa myös sukalla.


Easy pukua on oletuksena musta.

Oikeastaan ainoa minus Easy puvussa oli sen väri. Easyä kun saa vain ja ainoastaan mustana. Onhan musta tyylikäs väri ja siinä ei näy lika niin herkästi kuin vaaleammissa väreissä, mutta kun uistellaan, ei siellä mitään missikisoja pidetä. Ja jos veden varaan todellisessa tilanteessa joutuu, tapahtuu se suurella todennäköisyydellä aikaisin aamulla kamoja laskiessa tai myöhään illalla vieheitä nostaessa. Näin ollen molemmissa tapauksissa on usein jo hämärä ja musta ei välttämättä näy tummasta vedestä yhtä hyvin kuin esim. oranssi tai punainen. Ja toivottavasti punainen ei ole ihan niin kuuma auringon paisteella kuin musta.

Easyn kaulus on korkea ja suojaa tuulelta ja viimalta.

Ursuk tekee pukuihinsa melkein mitä vain räätälöinti palveluna. Niin tässäkin tapauksessa, kun piti saada lisää näkyvyyttä. Easy puku tehdään 4-Tex kankaasta ja sitä on saatavilla joko mustana tai punaisena. Toisissa malleissa käytetään hieman jäykempää CoreTex -kangasta, jota on saatavilla joko mustana tai oranssina. Näin ollen päädyimme ratkaisuun, jossa puku valmistettaisi punaisena.

Valmistaja arvioi että puvun tekeminen veisi noin 5 viikkoa aikaa. Koska oli vielä talvikausi, enkä harrasta juurikaan pilkkimistä, ei toimituksella ollut kovin suuri kiirekään. Tasan kuuden viikon päästä tilauksesta tuli ilmoitus että matkahuollossa odottaa paketti. Sieltähän löytyi punainen Easy puku, Ursuitin logolla varustettu säilytyslaukku, neopreenihanskat ja -huppu sekä pipo. Työnjälki näyttää erittäin siistiltä, nyt vaan odotellaan keväistä Ahvenanmaan reissua, jossa puku pääsee ensi testiin.

Ursuit Easy puku punaisesta 4-Tex kankaasta tehtynä.