Ensimmäinen reissu tehtiin Heinäkuun puolessa välin. Keli oli kuin postikortista suoraan ja muikkunäytöt oli kohdallaan.
Pari tunnin uistelun jälkeen kuskin puolen plaanari peruutti ja räikkä kertoi kalan olevan kiinni. Melko eleettömästi kala tuli veneen vierelle josta se saatiin ensimmäisellä haavimisella kyytiin. Tuloksena 62cm rasvaevä leikattu järvilohi.
Seuraava reissu tehtiin heti perättäisenä päivänä ja tuolloin keli oli lähes identtinen edellisen päivän suhteen. Aurinko paistoi ja vain pieni tuulen vire rikkoi veden pinnan.
Hieman puolen päivän jälkeen nousi isot pilvimassat ja keli muuttui melko radikaalisti. Pyyntejä tarkistettaessa yllätys oli suuri kun ahven oli purrut lähes itsensä kokoista raksia vai oliko vaan käynyt liian lähellä ihmettelemässä ja tarttunut kyljestä kiinni.
Uudet pyynnöt eivät ehtineet kovin kauaa vanheta, kun takila vapa niiasi pari kertaa ja irtosi laukaisijasta. Kalalla tuntui olevan menohaluja, kun se yritti ensin sulkeltaa sen jälkeen hyppi ilmaan vielä sivulle. Hetken pyristelyn jälkeen kala saatiin veneen vierelle ja siitä kyytiin.
Tämä jälkeen käännös ja takaisin merkatulle paikalle. Ehdittiin juuri ohittaa plotteriin merkattu piste, kun nyt vuorostaan plaanaria vietiin. Tällä kertaa ei ollut ihan niin sporttinen tapaus kuin edellinen, vaikkakin kooltaan lähes identtinen edellisen lohen kanssa. Tämän jälkeen olikin vehkeiden nosto ja suunta mökille kaloja savustamaan.
Kolmas päivä oli edellisten kaltainen olosuhteiden puolesta. Luotaimen näytöt olivat tuolloin parhaimmillaan ja löysimme isoja muikkuparvia sekä parvia, joita oli ajettu hajalleen, eli ruokailu oli käynnissä.
Tämän jälkimmäisen näytön jälkeen ei mennyt aikaakaan kun alin takila vapa ilmoitti kalatapahtumasta. Laukaisija ei irronnut vaan vapa nypytti tasaiseen tahtiin. Otin ylimmät vavat pois tieltä ja vaimo sai kelata "alamittaisen" ylös.
Takilasta laukausun jälkeen vapa olikin melkoisen luokillaan hetken aikaa ja räikkäkin alkoi pärisemään, siinä kohtaa epäilys hieman suuremmasta hauesta tuli mieleen. Kalalle ei kuitenkaan tuntunut olevan kovin paljon menohaluja, vaikka hanttiin laittoikin.
Muutaman minuutin väännön jälkeen kala nousi veneen taakse pintaan ja samalla ihmetys oli suuri kun siiman päässä olikin reilun kokoinen Nieriä. Pituutta kalalla karvan päälle 73cm.
Loma kalastus oli alkanut melkoisen hyvissä merkeissä kun joka reissulla oli tavoitettu ihan sopivan kokoista lohikalaa. Mutta neljäs päivä muutti kaiken...
Keli oli taas samanlainen kuin aikaisempinakin päivinä. Muutama alamittainen kävi päivän aikana pureskelemassa syöttejä. Päivä ehti jo kääntyä iltapäivän puolelle, kun oikean puolen sisin plaanari lähti taaksepäin ja se lähti vauhdilla!
Räikkä suorastaan huusi ja menohaluja oli. Hetkellisesti tuntui että kala veti enemmän kuin merilohet Ahvenanmaalla. Kun veto viimein loppui, oli kala seuraavaksi ilmassa reilusti veneen takana, mutta siitä jo näki että nyt iso järvilohi kyseessä. Väänsimme kalan kanssa vuoron perään, välillä se tuli venettä kohti ja sitten taas mentiin johonkin suuntaan. Noin kymmenen minuutin väännön jälkeen oli plaanarin ja puntin irroitus, jolloin saatii ensimmäinen kunnon näköhavainto kalasta kun se kävi pinnassa pärskäyttämässä vettä. Edelleen iso kala.
Viimeiset metrit pumpattiin kalaa sisään ja haavi oli valmiina koukkaamaan kalan kyytiin. Mutta tässä kohtaa itselläni sekosi paletti sen verran että päätimme jostain syystä haavia kalan moottorin vierestä vaikka sivukin olisi ollut tyhjä.
Moottorin sivuun päästyään kala pelästyi venettä sen verran että juuri kun se oli haavin päällä, päätti lohi tehdä 180 asteen täyskäännöksen ja lähteä vauhdilla karkuun. Muistoksi haavin havakseen jäi vain koukut ja salakan pää raksihupussa. Siinä oli "veteen punnittuna" ennätyskalani, joka pääsi nyt jatkamaan matkaansa. Oma arvioni kalan painosta oli noin 6,5-7kg.
Seuraavana päivänä apajille tuli trooliveneet, jotka mylläsivät selkävesiä reilun kahdeksan tunnin verran ja edellisenä päivänä olleet hyvät näytöt luotaimessa hävisivät aivan kokonaan. Troolien jälkeen emme löytäneet muikkuaparvia emmekä enää lohikaloja seuraavilla reissuilla. Tarina kertoi että trooli oli testaamassa uutta säleikköä pussin suulla, jonka pitäisi estää isompien kalojen joutumista pussiin. Kovin pitkän ajan he testasivat tuota uutta säleikköä.
Summa summarum, kesäloma kalastus jäi tänä vuonna lyhyeksi, mutta tapahtumia oli ensimmäisillä reissulla, mutta troolin tultua homma muuttui täydellisesti. Toinen merkille pantava asia oli alamittaisten lohien ja taimenien vähyys. Edellisinä vuosina niitä on saanut irroitella riesaksi asti, tänä vuonna ne loistivat poissaolollaan lähes poikkeuksetta. Yleensä kun kala oli kiinni, oli se myös mitallinen. Pienten lohien ja taimenien vähyys huolestuttaa ja se enteilee vielä huonompia lohi vuosia tulevaisuudessa. Syksyllä toivottavasti pääsee vielä kokeilemaan, silloin aika näyttää onko muikkuja ja lohia vai pelkkää tyhjää.
