perjantai 28. marraskuuta 2014

Painepesuri veneeseen - lisää vain vesi

Nykyisin uusissa veneissä on monesti jo vakiovarusteena tai ainakin lisävarustelistalta valittavissa paineella toimiva pesuri, jolla on helppo pitää kannet puhtoisina vaikkapa kalan verestä, jos sellaista sattuu tulemaan. Tosin nykyään kalan verta taidetaan tavata kalaveneen lattialla harvemmin kuin vanhoina hyvinä aikoina.

Itselleni on muutaman kerran sattunut sellaisia kalareissuja, joissa takakansi on kuin teurastamo ja silloin pesuri olisi ollut poikaa. Niinpä päätin hieman selata nettiä ja tutustua eri vaihtoehtoihin, joista sitten toteutin alla olevan vaihtoehdon.

Lähdin liikkeelle hyviksi koetuista vaihtoehdoista eli muiden veneissä olevista pesureista. Aika moni valmistaja tuntuu suosivan Parmaxin pumppuja, näin myös esim. Quicksilver. Ilmeisen hyviä pumppuja pienen käyttökokemus otannan perusteella, mutta hinta vaan tuntuu karkaavan melko korkeaksi. Pelkkä pumppu riittävän suurella paineella ja nostovoimalla maksaa reilusti kolmatta sataa ja siihen kun lisätään tarvittavat putkistot, pistoolit ym tarvikkeet, jotta kokonaisuus toimii, nousee hinta 400-500 euron väliin. Melko kallista.

Yksittäisiä pumppuja etsittäessä halvempiakin pumppuja toki markkinoilta löytyy, mutta niistä kun ei tunnu keneltäkään löytyvä kokemusta, joten ei sellaisetkaan vaihtoehdot oikein houkuta. Hetken nettiä selattuani eksyin monen linkin kautta johonkin fillarifoorumille, missä ylistettiin kannettavaa/ladattava CoTech -merkkistä painepesuria polkupyörän pesemiseen lenkin jälkeen. Eikä aikaakaan kun olin googlettanut kyseisen pesurin, katsonut siitä olevat videot Youtubesta ja paikallistanut tarjouksen Clas Ohlsonilta, hinta 49,95€. Nyt ainakin oli hinta kohdallaan.

Käynti Clas Ohlsonilla, pesuri matkaan ja rahat tiskiin ja eikun veneeseen asennuspuuhiin.

Itse pesuri koostuu vesisäiliöstä, elektroniikka osasta säiliön alla, vesiletkusta ja pistoolista sekä sähköjohdosta jolla ladataan akkua tai syötetään pesurille jatkuvaa virtaa. Vaihtoehtoina on valittavissa 12V  tai 230V.

 
Päätin asentaa pesurin takakannen alle, koska siellä sattuu olemaan Silverin Eaglessa sopivaa tilaa kyseiselle pesurille. Olen jo jonkin aikaa miettinyt takapenkin sisällä olevan laatikon suurentamista takaseinän poistamalla ja nyt sen leikkaaminen tuli ajankohtaiseksi.

 
 
Kun pesuri on täynnä, pysyy se paikoillaan ilman kiinnityksiä, koska paikka on sen verran tiukka. Kuitenkin riittävä, jotta käyttö onnistuu ongelmitta.

 
Pesurissa on tosiaan myös ladattava akku, mutta itse päädyin ratkaisuun, jossa vedin jatkuvan virran takaosaan ja kytkin johdot siihen. Tähän väliin laitoin myös virtakytkimen. Itse pistooli letkuineen sijaitsee samassa tilassa, joten käyttö on kohtuullisen helppoa huoltoluukku avaamalla ja kääntämällä virtakytkimen päälle. Sen jälkeen vaan pesemään.

 
Tein asennuksen alkukesästä ja pääsin käyttämään järjestelmään lähes koko kauden ajan. Yhden kesän käyttökokemuksen perusteella voin suositella kyseistä järjestelmää. Mielestäni se on hintaansa nähden täysin riittävä ratkaisu omaan käyttööni.

Eihän tässä kohtaa voida puhua oikeasta "painepesurista", mutta harvemmin tällaisissa 12V:n järjestelmissä muutenkaan on suuria paineita saatavilla. Vettä kuitenkin tulee sen verran kovaa että kyllä se kalan suomut ja veret irroittaa pinnoista, jos ne verestyksen jälkeen huuhtelee. Pistoolin letku on noin 6 metriä pitkä, joten se riittää helposti koko veneen kannen pesuun tarvittaessa. Myös irroitettava vesisäiliö on ihan kätevä, sen voi täyttää kesken reissun tai esim. merelle mentäessä täyttää jo kotona lähtiessä makealla vedellä.

Yhdellä säiliöllä hoituu useampikin reisssu. Ja tulipa tuota pesuria käytettyä suihkuna kuumina kesäpäivinä, jolloin kuumuuteen veneessä meinasi tukehtua. Pistoolissa kun on säädettävä suulake, josta saa aina vesisumusta pistemäiseen ruiskutukseen oman mielen mukaan.

Talven aikana ajattelin purkaa akun pois tuosta elektroniikka osiosta, jotta saa painoa tiputettua.

maanantai 3. marraskuuta 2014

Lohen matka on pitkä

Kesällä 2014 sain ensimmäisen merkatun mitan täyttävän järvilohen Saimaalta. Kala otti elokuun alkupuolella yövedellä ja oli pituudeltaan silloin 61cm, paino tosin "vain 2550g" eli melkoisen hoikka poika.

Kesän jälkeen palautin merkin RKTL:ään, josta tuli muutaman viikon päästä vastaus ja yllätys oli suuri, kun luin tietoja kalasta.

Lohen poikanen oli istutettu toukokuun alkupuolella vuonna 2012, 182mm pituisena Pielisjoelle Kuurnaan, josta se on vaeltanut, reilun kahden vuoden aikana, yli 300km matkan päätyäkseen yökkärille. Tuona aikana se on kasvanut yli kolmin kertaiseksi pituutensa puolesta.

En tiedä johtuiko pitkästä uintimatkasta vai mistä, mutta hoikassa kunnossa kala joka tapauksessa oli verrattuna vaikkapa lähialuiden muiden järvien saman pituisiin kaloihin. Tärppihetkellä lähtö oli kuitenkin todella raju ja itsekin aluksi luulin kalaa huomattavasti isommaksi. Ehkä se oli oppinut uimaan veljiään paremmin pitkän vaelluksen aikana, kuka tietää. Olisi kiva tietää milloinkahan tämä on saapunut yövedelle ja million se olisi taas aloittanut vaelluksen takaisin "istutusjokeensa".

Täytyy sanoa että uskomaton on lohen vaellusvietti, kun ottaa huomioon millainen reitti kaiken kaikkiaan on vettä pitkin Joensuusta Ristiinaan. Esteitä kun matkalla on aivan riittämiin, mutta näköjään jotkut yksilöt pääsee läpi :)