Oma uistelusetti sisältää 20kpl Penn 320GT / 320GT2 keloja. Ensimmäiset nykyisessä setissä olevat uistelukelat on hankittu vuonna 96, eli ne ovat jo 19 kautta palvelleet tehtävässään. 14kpl on ns vanhoja GT/GT2-mallisia jenkkikeloja ja viimeiset 6kpl on Kiinassa valmistettuja GT2-mallisia keloja.
 |
| Penn 320GT (USA), 320GT2 (USA) ja 320GT2 (Kiina) mallisia keloja. |
Parina viime vuotena on mielessä ollut ajatus kelojen huollosta ja viimeinen sykäys huollolle oli tiimikaverin kommentti keväällä Ahvenanmaalla, että "nämä ovat aavistuksen tahmeat" verrattuna hänen vastaaviin keloihin.
Kotiin päästyäni muistin pari vuotta sitten Erä-lehdessä olleen jutun Pennin 320 keloista, jossa tutkittiin kelan kestävyyttä 20-vuotis testissä. Kaivoin lehden esiin ja tein samalla hieman tausta tutkimusta netissä. Tämän perusteella ei ollut tarvetta alkaa uusimaan esim. jarrulevyjä vaan päätin toteuttaa huollon kelan purku, pesu, putsaus, voitelu, rasvaus, kasaus menetelmällä. Myös jarrulevyt tulisivat saamaan rasvaa ympärilleen. Uutena jarrulevyt ovat kuivana kyseisessä kelassa.
Suomesta ei löytynyt mistään kaupasta "Cal´s Universal Reel & Star Drag Grease" -rasvaa, jota suositellaan kyseisen kelan jarrulevyihin, joten laitoin tilauksen vetämään Englantilaisesta nettikaupasta, josta samalla tuli myös hankittua Ardentin Reel Butter öljyä.
 |
| Pennin kelaan suositellut öljy ja jarrurasva. |
Tämän lisäksi loput tarvikkeet löytyivät vetouistelijan ykköskaupasta eli Motonetista. Pesu aineeksi AutoGlymin Engine Cleaneria ja rattaiden voiteluun CRC:n vesivaseliinia, jolle luvataan erittäin hyvä pakkasen kesto muiden voitelu ominaisuuksien lisäksi.
Tämän jälkeen suoritin kelan purkututkinnon netistä löytämäni Alan Tanin kirjoittaman ohjeen mukaisesti ja ei kun ensimmäinen kela palasiksi.
 |
| Netistä löytyy hyvä Alan Tanin kirjoittama purkuohje kuvien kera, jos purkaminen ei ole ennestään tuttua. |
Ensimmäisenä vasen pääty irti. Sen jälkeen oikeanpuoleinen pääty kokonaisena irti. Tämän jälkeen on helppo irroittaa matoruuvi, peitsi, siimanjakaja, siimapuola ja räikän osat. Seuraavaksi vuoron sai kammen puoleinen pääty, joka oli tässä kohtaa siis yhtenä möykkynä vielä. Ensin kampi ja jarrun tähtipyörä irti, jonka jälkeen jarrun pystyi purkamaan kokonaisuudessaan sekä itse vaihteiston.
 |
| Osalle keloja aloitin huollon siiman poistamisella, koska se piti vaihtaa samalla kertaa |
 |
| Jenkkimallin GT-keloissa on kammen puoleisessa päädyssä valmistus kuukausi ja vuosi. |
 |
| Jenkkimallin GT2-keloissa on siimapuolan "alla" vasemmassa päädyssä valmistusajankohta. |
 |
| Kiina mallisissa GT2-keloissa ei ole valmistuajankohtaa missään. Kuvassa uuden mallinen räikkä. |
Jännitys alkoi tiivistyä kun sain kelan hajotettua niin pieniksi paloiksi kuin vain suinkin mahdollista. Sen jälkeen pesin osat, kuivasin ne, rasvasin rattaat ja öljysin laakerit. Tämän jälkeen osa kerrallaan takaisin kiinni kelaan ja tietenkin jarrulevyjen huolellinen rasvaus kasausvaiheessa. Kuinka ollakkaan kaikki osat löysivät paikkansa, eikä edes tarvittu ylimääräisiä sormia pitelemään osia paikoillaan kasausvaiheessa.
 |
| Kelan osat pestynä kuivumassa, odottamassa kasaamista. |
 |
| Kuvassa kaikki huoltoon tarvittavat työkalut ja aineet. Kelassa (USA) vanhan mallinen räikkä. |
Itse kela on suunniteltu sen verran hienosti että sen voi huoletta purkaa atomeiksi pelkäämättä jousien tai muiden osien lentelyä/häviämistä. Tarpeen vaatiessa kela huollon pystyy tekemään vaikka veneen takakannella kelissäkin. Ja onhan tätä jo kokeiltukin Ahvenanmaalla, kun piti matoruuvi vaihtaa kesken kalastuksen :)
Lopputuloksena oli huomattavasti herkempi kela, jossa jarrun säätöalue oli laajentunut melkoisesti entisestään. Itse jarruvoima oli pysynyt jota kuinkin samana, mutta jarrun säätö tapahtui nyt portaattomasti ja ihan jo tähtipyörän kierroksiakin tuli lisää aikaisempaan verrattuna. Myös siimapuolan, siimanjakan ja matoruuvin herkkyys kasvoi pesun ja rasvauksen ansiosta, joka helpottaa esimerkiksi lasku vaiheessa, kun ei tarvitse koko ajan käsillä vetää siimaa ulos pineten painojen kyseessä ollessa.
Vanhimmat kelat olivat tosiaan vuodelta -96 ja niitä ei ollut huollettu kertaakaan 19 vuoden aikana, mutta ihme ja kyllä koneisto oli todella hienossa kunnossa ja lukuunottamatta rasvan kovettumisesta johtunutta pientä tahmeutta, keloissa tai niiden toiminnassa ei ollut huomautettavaa.
 |
| 19 vuotta vanhan kelan vaihteisto ja jarruosat ovat todella hyvässä kunnossa, vaikka ensimmäinen huolto tehdään vasta nyt. |
Mutta koska lopputulos sai ainakin itseni erittäin tyytyväiseksi, on tarkoitus huoltaa keloja jatkossa hieman tiuhemmin. Ehkäpä esim. 5 vuotta voisi olla sellainen aika, jolloin kela pysyy herkkänä koko ajan.
No aika näyttää, miten hyvin huolto vaikuttaa. Ensimmäiset kelat huolsin alku syksystä ja ne olivat loppukauden kinkereissä mukana, kun oli jo parhaimmillaan -10 astetta pakkasta, ja toimivat moitteetta, joten myös aineiden osalta homma pelasi niinkuin oli suunniteltu.
Siiman toisessa päässä vain raksi ja 10g puntti.
Yhden kelan huoltamiseen meni kaiken kaikkiaan aikaa melko tasan tunti. Turhaa kiirusta en hommassa pitänyt vaan yritin enemmänkin olla huolellinen. Tämä on siis oivaa puuhaa näin talvi-iltojen iloksi uutta kautta odotellessa, kun huoltaa vaikkapa 1-2 kelaa illassa. Suosittelen!
