Pientä modausta, osa 1

Aurinko paistaa päivä päivältä lämpimämmin ja elohopea kohoaa jo lähes kymmeneen asteeseen, joten kevät alkaa olla melko pitkällä. Se luonnollisesti nostaa jo kuumetta päästä vesille. Koska jäät on edelleen järvillä, on edelleen hyvää aikaa tehdä pientä modausta veneeseen, jotta vene palvelisi tulevana kautena vieläkin paremmin.

Seuraavassa lyhyesti millaisia modauksia tein veneeseen.

Veneen molemmilla laidoilla on säilytystilat rappusten alla, mutta oikeanpuoleinen luukku on täysin suljettu, joten se kerää kosteutta todella. Vasemmalla puolella oleva säilytystila on yhteydessä toiseen isompaan tilaan, jossa sijaitsee veneen molemmat akut, ja se on jo tuuletettu, jolloin ei synny vastaamaan ilmiötä kuin oikeanpuoleisessa luukussa.

Rappusen alla oleva säilytystila oli aivan suljettu ja aiheutti kosteuden kerääntymistä.
Ongelma ratkaistiin asentamalla samanlainen tuuletusventtiili kuin muuallakin veneessä.

Vuosi sitten kun hankin veneen, asensin takilan sähköjohtojenpistokkeen samaan kohtaan, jossa edellisen omistajan vastaavat pistokkeet olivat olleet. Osittain siksi että se oli kohtuu nopea ja helppo, kun vene piti nopeasti saada kalastuskuntoon.

Kyseinen asennuspaikka osoittautui melko huonoksi, koska joka kerta kun takilaa operoi, osuu reisi juurikin tuohon ikävästi törröttävään pistokkeeseen ja ennemmin tai myöhemmin johto siitä murtuu.

Näin ollen päätin siirtää takilanpistokkeen veneen takaosaan, jolloin ne eivät ole tiellä normaalissa kalastustilanteessa.

Uusi oikeanpuoleisen takilanpistokkeen paikka merkattuna.

Uusi vasemmanpuoleisen takilanpistokkeen paikka merkattuna.

Vasemmanpuoleisen takilanpistokkeen paikka valmiina.

Seuraavana vuorossa oli moottorin kaasukahvan siirto, koska se oli alunperin moottorin asennuksen yhteydessä asennettu sellaiseen paikkaan, jossa penkin selkänoja osui siihen kun selkänojan käänsi ympäri.

Tämä aiheutti muutaman, jopa vaarallisenkin, tilanteen viime kaudella, kun yhtä äkkiä kaasukahva painuu reilusti alaspäin ja vene hyökkää vauhdilla eteenpäin.

Siirto aloitettiin purkamalla vanha kaasukahva ja sen takana ollut muovilevy irti.

Tämän jälkeen hommasin vastaavaan polykarbonaattia ja sahasin oikeanmuotoisen levyn. Samalla suurensin aukkoa, jotta sivukotelossa oleviin tavaroihin pääsee helpommin käsiksi.

Uusi polykarbonaattilevy odottamassa leikkausta.

 

Levy leikattuna oikeisiin mittoihin ja hieman suurennetulla aukolla.

 

Tämän jälkeen tein asennusaukon kaasukahvaa varten. Siirsin kahvaa kaiken kaikkiaan noin 7cm eteenpäin ja 3 senttiä ylöspäin.

Uusi kiinnityslevy ruuvattuna paikoilleen.

Selkänoja käännettynä eteenpäin.

Nyt selkänoja ei ota kaasukahvaan kiinni.

Nyt ei miehistö pysty enää "törkkäämään" lisää vauhtia, kuten kävi muutaman kerran viime kaudella.

Viimeisenä modauksen kohteena oli kabiinin valaistus. Alkuperäisenä tehtaalta tullessa veneessä on yksi valaisin oikeanpuoleisella seinällä. Valittavissa on joko lämmin valkoinen tai punainen valo kabiiniin.

Kabiini ilman valoja.

Kabiini alkuperäisellä valolla.

Tarkoitus oli saattaa kabiinin valaistus tälle vuosituhannelle joten LED valaistus oli valinta. Väriksi valitsin normaalin valkoisen (4000K) sävyn ja suojausluokka IP64, joka pitäisi toimia hieman kosteissakin oloissa.

LED-nauha liimattiin muoviseen kouruun, joka puolestaan kiinnitettiin kabiinin kattoon kaksipuoleisella teipillä. Näin valaistus on epäsuora ja luo melko hienon näkymän kabiiniin.

LED valot asennettuna veneen molemmille kyljille.

Valoteho on mielestäni täysin riittävä tässä tapauksessa, vaikka ostaessa pohdin pitkään ostanko pienimmän valotehon nauhan vai suuremman. Päädyin lopulta pienempää ja mielestni se oli oikea ratkaisu.

LED valaistus ohjaamosto käsin kuvattuna.

Tarkoitus olisi vielä tehdä muutama pikku juttu ennen kauden alkua. Saa nähdä miten omat aikataulut antaa myöden ja miten jäät lähtee sulamaan.

Soundit kohdalleen

Ostaessani nykyisen veneen kiinnitin heti huomiota sen heikkolaatuiseen äänentoistojärjestelmään. Ehkä siksi että hyvä äänenlaatu on aina ollut erittäin lähellä sydäntäni niin kotona kuin autossa ja on siitä joskus tullut kirjoitettuakin hifi aiheinen artikkeli sivutyökseni.
 
Nykyisen veneen ensimmäisellä reissulla Ahvenanmaalla soitin alkoi temppuilemaan, eikä suostunut lukemaan/soittamaan CD levyjä kunnolla, vaan vaati puolen päivän kabiinin lämmityksen ennenkuin alkoi toimia. Ongelma vain paheni kauden loppuun mentäessä ja silloin päätin että talven aikana popit pitää päivittää. Omalla kohdallani musiikki on yksi tärkeimmistä tekijöistä, kun ollaan pitkiä päiviä merellä. Mikäs sen parempaa kuin laittaa Gary Mooren Still Got the Blues soimaan ja nauttia vetouistelusta.

Soitin ja kaiutimet hankin kaikki samalta valmistajalta, Alpinelta. Montaa eri merkkiä kokeilleena, tunsin jo ennestään Alpinen laadun. Soittimeksi valitsin halvimman pään CDE-182R mallin, jossa on mielestäni kaikki tarvittava eli CD pyöritin, USB sekä riittävästi tehoa käskemään kaiuttimia soittimen omalla pääteasteella.

Kaittimiksi valitsin Alpinen Marine mallistosta SPR-M700 koaksiaalikaiuttimet. Marine sarjan kaiuttimet ovat erityisesti tehty kestämään kosteita oloja. Sen lisäksi ne ovat erittäin vakuuttavat niin fyysisen olemuksen kuin äänenlaadun osalta. 7" versio kyseisestä kaiuttimesta tuottaa venekäytössä riittävän tuhdin bassotoiston, joten erillistä lisäbassoa ei enää tarvita.

Alpinen Marine sarjan 7" koaksiaali kaiuttimet ja CDE-182R soitin.

Tässä on veneessä ostettaessa ollut soitin asennettuna kabiinin kattoon kiinnitettyyn vesitiiviiseen koteloon.

Vanha soitin kiinnitettynä kabiinin kattossa roikkuvaa koteloon.

Veneessä olleet alkuperäiset kaiuttimet eivät korvia hivele äänenlaadullaan. Kuvassa Daavid ja Goljat :)

Melkoinen fyysinen ero uuden ja vanhan kaiuttimen välillä.

Itse kaiuttimien paikat on ihan ok ja koska niiden muuttaminen ja paikkaaminen olisi melkoinen työ saavutettuun parannukseen nähden, joten tyydyin vain suurentamaan nykyisiä kaiuttimien asennuspaikkoja.

Kaiuttimet on edellinen omistajan toimesta asennettu pulpetin alareunaan.
Toinen kaiutin näkyy kuvassa avian oikeassa reunassa penkin alla.

Penkin alla oleva elementti.

Uuden kaiuttimen vaatima asennusaukko.



Asennusaukko suurennettuna ja ruuvien kiinnitysreiät porattuna.


Tässä uudet kaiuttimet kiinnitettynä paikoilleen.

Uudet elementit kiinnitettyinä.

Uuden kaiuttimen ritilä on riittävän tiivis pitääkseen lian ja rojut pois itse kaiuttmen elementistä.
Suunnittelu on kuitenkin erittäin onnistunut, koska kaiutin tuottaa hyvän äänenlaadun.

Uusi soitin paikoillaan.

Uusi soitin asennettuna vanhaan hyväksi havaittuun sennuspaikkaan.

Asennus oli kohtuu kivuton ja nopea tehdä. Tärkein eli äänenlaatu parani todella merkittävästi, joten pienellä vaivalla sai suuren muutoksen. Nyt voi rauhassa rentoutua odottamaan Pennin räikän pärinää, samalla kun taustalla soi laadukas musiikki.