Tässä tapauksessa "taivas" oli kuitenkin ihan tavallinen ebay:n verkkokauppa ja "Pennit" eivät olleet valuuttaa, vaan pikemminkin noin 20 vuotta vanhoja työkaluja lohen kalastamiseen. Eli suomeksi sanottu Penn 330 GTi made in the U.S.A.
Näitä keloja ovat monet lohenkalastajat käyttäneet vuosien varrella. Moni on ne ehtinyt jo myydäkin jossain välissä, kun on ollut niin vanhoja keloja, mutta moni on myös hankkinut takaisin kyseiset kelat, koska väittävät niiden olevan yhdet parhaista ison merilohen uisteluun tarkoitetuista keloista. Oli niin tai näin, itselleni tämä oli ensimmäinen kosketus kyseisiin keloihin.
Iso ja pikkuveli rinnakkain |
Koko ero on melkoinen. |
Ahvenanmaalta palattuani aloinkin seuraamaan netin myyntipalstoja hieman tarkemmin ja etsimään nimenomaan 330GTi keloja. Kyseisten kelojen valmistus on jo lopetettu, ja samaan tapaan kuin pikkuveljen 320GT:n kohdalla, viimeisimmät mallit ovat Kiinan tuotantoa. Se, onko valmistusmaalla mitää merkitystä loppupeleissä on ehkä enemmänkin kuulijan korvien välissä. Moni on sitä mieltä että silloin laatu heikkeni kun valmistus siirtyi halvemman kustannustason maahan. Itse en ole huomannut mitään laadullista eroa keloissa. Toki pakko myöntää että oma nykyinen setti koostuu pelkästään U.S.A. malleista, lähinnä niiden paremmasta arvon säilymisestä johtuen.
Pennin 330 keloja ei paljon kaupitella ja jos jostain löytyy, vaihtaa ne omistajaa melko nopeaan. 2016 vuoden vaihteen jälkeen löysin kuitenkin Saksasta ja Hollanista pari hieman isompaa settiä kyseisiä keloja, joista tein kaupat välittömästi. Viikon odottelun jälkeen alkoi postin lappuja tulla kotiin ja intoa puhkuen lähipostiin paketteja hakemaan. Pikainen vilkasiu keloihin ja sain todeta että osa keloista oli lähes käyttämättömiä ja osa taas oli ollut kovassakin käytössä. Kauppojen yhteydessä vaihdetut kuulumiset myyjien kanssa puolsivat sitä että kun Norjassa kammetaan ruijapallasta veneeseen, niin siinä on kalusto kovilla. Olipa Hollanin poika keksinyt laittaa rullan pohjalle 0,3 millistä teräslankaa, tosin ei ollut ruostumatonta, joten oli kiva "purkaa" sitä pois kelalta.
Kela purettuna osiin. |
Jarrut olivat todella hyvässä kunnossa 20v jälkeenkin. |
Kuva täynnä kulutettuja osia. Ensimmäisenä kulunut matoruuvi ja takan hieman vähemmän kulunut. Yhdessä kelassa vaihteiston osa meni myös vaihtoon, samoin kuin veitsi ja sen kiinnikeruuvi. |
Huollon jälkeen oli aika laittaa ylimääräiset kelat myyntiin, samoin kuin vanhat 320:t, jotka menivät kuin kuumille kiville nekin. Jätin itselleni 8kpl uusia 330GTI keloja. Lähinnä ajatus siitä että 4 plaanaria per puoli hoidettaisi näiden kelojen avulla, meneehän niihin siimaakin noin 130m enemmän kuin vanhoihin 320 malleihin. Jos vaikka joskus sattuisi multitärppi omalle kohdalle niin ei olisi sitten niin kova paine että siima loppuu kesken leikin.
Itselleni jätin nämä ja loput myytiin. |
Ahvenanmaan reissu lähenee ja isoa kalaa kuuluu olevan liikenteessä, toivottavasti päästään testaamaan uuden kelan ominaisuudet ihan käytönnössä, ettei jää pelkäksi autotallipuheiksi kelojen hyvyys.
Merilohen arvoinen työkalu. |